Taustaa

Yli vuosi sitten saatiin Sadun kanssa päähänpisto, haave, että jonain päivänä olisi ihanaa viettää talvi kaukaisilla rannoilla, kaukana pohjolan kylmyydestä. Haaveilimme paikasta, jossa aurinko paistaa eikä tarvisi palella. Reilu vuosi sitten saimme kipinän lähteä Australiaan.

Pohdinnan ja miettimisen tuloksena "Äly" ja "Väläys" sai järkättyä työasiat sille mallille, että matkasta tulisi todellinen. Satu sai vuorotteluvapaata töistä ja itse sanoin itseni irti. Sairaanhoitajana uskoisin saavani töitä pienen irtioton jälkeenkin.

Kesäkuussa 2009 hankimme ensimmäiset lentoliput. Helsinki-Paris-Bangkok menopaluu 5.1-27.5.2010. Pikkuhiljaa pitkin kesää ja syksyä saimme hankittua lisää lippuja ja matkan alkutaival alkoi hahmottua. Hankimme work and holiday-viisumit ja näin ollen tavoitteemme on suunnata Thaimaan ja Malesian kautta Australiaan muutaman kuukauden irtiotolle arjesta.

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Jaahyvaiset Melbournelle

Viimeiset viikot melbournessa meni kavereita moikkaillen, hyvastellen ja niiden kanssa bilettaen. Ensin lahti Minna ja otettiin sille Minnan ja Heidin luona. Seuraavaksi lahti Heidi ja sille otettiin jalleen samassa paikassa. Sitten lahti Zarah (tosin vaan lomalle Uuteen-Seelantiin), mika tarkoitti sita, etta Sadun kanssa juhlittiin ku kamppa oli tyhjillaan. Sen jalkeen alettiin kilistelemaan, sille ajalle mita oltiin Melbournessa viettaneet (lahes 3kk) ja konkreettisen tilanteelle teki se kun mentiin Morganille illalliselle ja huomattiin etta "kaikki muut" meidan alkuperaisesta porukasta olivat lahteneet. Kirsty oli suunnannut Perthiin, Luke menossa perassa ja Heidi lahti Alice Springssiin. Jaljelle ei jaisi kuin Morgan, ku Sadun kanssa suunnataan Uuteen-Seelantiin. Onneksi ehdimme kuitenkin moikkaamaan kaikkia ja onneksi Tanjan ja Ronjan kanssa naemme heti Toukokuussa kun palaamme ja Mikon perheen kanssa tulemme varmasti pitamaan yhteytta ja tapaamme varmasti jonain paivana ainakin suomessa.
Viimeisena iltana syotiin yhdessa Zarahin kanssa. Haikeaa oli jattaa jaahyvaiset, mutta Melbournessa elaminen on ollut niin ihanaa aikaa (kaupunki on aivan ihana), etta uskon sinne viela palaavani. Ainakin lomalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti